Aleksanteri Nevskin katedraali Tallinnassa

Aleksanteri Nevskin katedraali eli Nevan Aleksanterin pääkirkko (Lossi plats 10) näkyy kauaksi. Tämä kirkko Viron komein ortodoksikirkko rakennettiin Toompealle 1894-1900.

Kirkossa kannattaa ehdottomasti vierailla. Siellä voi hiljentyä, tutustua ortodoksiseen kirkkotaiteeseen ja ostaa lahjatavaroita.

Kirkko rakennettiin pyhäköksi, mutta samalla se oli Venäjän vallan symboli. Tsaarin aikana 1800-luvun lopulla Venäjän syrjäisimmät alueet haluttiin venäläistää. Tämä ortodoksikirkko osoitti luterilaisille virolaisille ja saksalaisille, että Venäjä on Vironkin hallitsija. Tämä ortodoksikirkko rakennettiin yhden Tallinnan kuuluisimman aukion vastapäätä ja aukiolta jouduttiin poistamaan Martti Lutherin patsas.

Venäläistämissymboliikka näkyy myös katedraalin nimessä. Se omistettiin suuriruhtinas Aleksanteri Nevskille (noin 1220-1263). Nevski oli venäläinen sankari, jonka joukot voittivat Nevan taistelussa ruotsalaisen sotajoukon (1240) ja Baltiaan sijoitetut Saksalaisen ritarikunnan joukot Peipsi-järvellä vuonna 1242. Tämä voitto katkaisi saksalaisten tunkeutumisen itään ja asetti rajan katolisen ja ortodoksisen kirkon välille. Aleksanteri Nevski komeilee katedraalin eteläseinän mosaiikissa.

Pohjoisseinän mosaiikki esittää Pskovin (Pihkovan) kreivi Vsevlodia, joka teki menestyksekkäitä hyökkäyksiä virolaisia vastaan 1200-luvulla.

Totta kai kirkko palveli ennen kaikkea hengellisen elämän keskuksena. Kirkossa löytyy pääalttarin yläpuolella vitraasissa kristinuskon keskeisiä henkilöitä: Jeesus, neitsyt Maria ja Johannes Kastaja. Kirkossa on myös Kristuksen symbolinen hauta

Kirkossa on viisi kupolia. Matkaoppaissa puhutaan yleensä sipulikupoleista. Tähän monet ortodoksit sanovat, että kyse ei ole sipuleista vaan liekistä, joka on Pyhän Hengen vertauskuva

Tähän kirkkoon kannattaa tulla tutustumaan ja ihmettelemään lukuisia ikoneja ja mosaiikkeja sekä ostamaan lahjatavaroita.

Tallinnan Toompea

Vanha kaupunki on Tallinnan turistivetonaula. Keskiaikaiset talot ovat lähellä toisiaan, korkeita kirkontorneja on vieri vieressä, kahvilat ja terassit kutsuvat kesäaikana luokseen. Tunnelma on kuin satukirjoista.

Tallinnan vanhakaupunki jakautuu kaheen osaan: yläkaupunkiin ja alakaupunkiin. Yläkaupungissa (Toompea) asuivat ennen vanhaan aateliset ja vallanpitäjät. Alakaupungissa kauppiaat ja työläiset.

Toompea

Toompean mäki on noin 7 hehtaarin suuruinen ja korkeimmalta kohdaltaan 48 metriä merenpinnan yläpuolella. Toompean jyrkät rinteet suojasivat aatelisia ja valtaapitäviä valloittajilta ja alakaupungin ihmisiltä. Ylhäältä oli myös helppo seurata, mitä alhaalla kaupungissa ja satamassa tapahtuu.

Historiallisesti Toompea on jakautunut kahteen osaan: Pieni linnoitus ja suuri linnoitus. Pienen linnoituksen paikalla on ollut puinen linnoitus, jonka virolaiset rakensivat noin vuonna 1050 ja jonka tanskalaiset valloittivat 1219.

Pikkuhiljaa rakennettiin kivestä uusi linnoitus ja Liivinmaan aikana (1346-1561) pienestä linnoituksesta kasvoi suuri ritarilinna, jonka muurin nurkkiin pystytettiin puolustustornit: Pitkä Hermanni (Pikk Hermann), Pilsticker (nuolenteroittaja), Landskrone (maan kruunu) ja Stür den Kerl (torju vihollinen).

Myöhemmin Pienen linnoituksen alueelle rakennettiin Viron tasavallan parlamenttitalo (Eesti Vabariigi Riigikogu hoone).

Suuren linnoituksen keskuspaikkana on ollut tuomiokirkko (toomkirik), joka on antanut koko mäelle nimen (Toompea). Tallinnan tuomiokirkon rakennusvuosi on hämärän peitossa. Kun tanskalaiset valloittivat Tallinnan 1219, he pystyttivät puukirkon. Tämän jälkeen rakenenttiin pieni kivikirkko, jota laajennettiin pikku hiljaa. Suuren torninsa kirkko sai vuonna 1779. Tuomiokirkko on historiasta kiinnostuneille todellinen aarreaitta.

Toompean Suuren linnoituksen alueella oli suuri tulipalo 6.6.1684, jossa suurin osa Toompeaa kävisi. Siksi valtaosa Toompean taloista on uudempia kuin alakaupungissa. 1600-luvulta on säilynyt vain mutama talo:

  • Toomkooli 21
  • Toomkooli 4. Tässä talossa toimi vuosisatoja Tallinnan vanihin koulu, josta on ensimaininta vuodelta 1266 (toisen lähteen mukaan 1319). Koulu toimi vuoteen 1940.
  • Toompea 1

Muita merkittäviä rakennuksia Toompealla on Ritarikunnan talo (Kiriku plats 1), Valtionkanslia (Rahukohtu 1) sekä hallituksen talo (Rahukohtu 3). Tämä Stenbockin talona tunnettu talo näkyy upeasti Toompealta alaspäin.

Toompean näköalapaikoista kuuluisimat ovat Patkuli ja Kohtuotsa. Patkulin näköalapaikalta avautuu upea näkymä merelle, satamaan ja vanhaankaupunkiin. Kohtuotsan näköalapaikalta avautuu näkymä melkein koko vanhaankaupunkiin.

Myöhempia rakennuksia Aleksanteri Nevskin katedraali rakennettiin 1894-1900 ortodoksiseksi kirkoksi. Samalla se palveli Venäjän vallan merkkinä.

Nykyisin Toompealla on useita suurlähetystöjä, virastoja ja yksityisasuntoja. Näistä yksityisasunnoista aina silloin tällöin jotkut ovat yleisesti vuokrattavina. Joten ehkä pääset joskus asumaan tänne Tallinnan historian ytimeen.

Toompealle pääset taksilla tai kävellen. Kaksi kuuluisaa jalkaa tuo (hyväkuntoiset) kävelijät muutamassa minuutissa vanhastakaupungista Toompealle. Nämä kadut ovat Pikk jalg (pitkä jalka) ja Lühike jalg (lyhyt jalka).

Tärkeitä paikkoja suomalaisille Virossa

Ulkosuomalainen.com -sivustolla on myös oma Viron aihesivu. Eikä tämä ole ihme, sillä Virossa asuu koko ajan enemmän ja enemmän suomalaisia. Enkä ihmettele sitä yhtään, sillä Viro on erinomainen paikka asua.

Ulkosuomalainen esittelee seuraavat tahot:

  • Viron luterilaisen kirkon (EELK) Tallinnan suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta
  • Tarton inkerin-suomalainen seurakunta
  • SEKE – suomalaisyrittäjien klubi Virossa
  • Fraternitas Fennica – suomalaisten opiskelijoiden yhdistys
  • TaSLO – Tarton somalaiset lääketieteen opiskelijat
  • Tallinnan suomalainen koulu
  • Tarton suomalainen koulu
  • Suomen suurlähetystö
  • Finpro vientikeskus
  • Suomen Viron -instituutti Tallinnassa
  • Suomen Viron -instituutti Tartossa
  • Tampere Maja Tartossa
  • Matkailun edistämiskeskus
  • Virallinen kääntäjä (useita)
  • ESLY – Eestiläis-suomalainen liikkeenjohdon yhdistys

Linkkejä Suomessa

  • Viron suurlähetystö Helsingissä
  • Suomen Viro-yhdistysten liitto ry

Linkit näihin löytyy siis ulkosuomalainen.com -sivulta.

Viron 20 suurinta kaupunkia

Tässä Viron 20 suurinta kaupunkia. Suluissa on merkitty kaupungin asukasluku vuoden 2006 väestölaskennan mukaan. Tarkemmat ja päivitetyt tiedot kaupungeista löytyy kunkin kaupungin kotisivulta. Valitettavasti virolaisten kaupunkien kotisivujen kielet ovat yleensä vain viro, englanti ja venäjä. Suomea kaipaisin, sillä suomalaiset ovat kuitenkin merkittävä vierailijajoukko Virossa. Varsinkin nyt kun automatkailu Viroon lisääntyy.

Tallinna  (396193)

Suurin osa suomalaisista on käynyt Tallinnassa. Tallinna tarjoaa runsaasti kulttuuria sekä ostosmahdollisuuksia. Viro on kuitenkin paljon muutakin kuin Tallinna.

Tartto  (101069)

Tartto tunnetaan vanhasta yliopistosta, jossa on vuosisatojen aikana opiskellut useita suomalaisia. Tartto on myös hieno matkakohde. Matkailija voi lähteä vaikka päivän bussimatkalle Tallinnasta Tarttoon. Matka yhteen suuntaan kestää kaksi ja puoli tuntia ja maksaa hieman yli 10 euroa.

Narva  (66936)

Narvan kaduilla kuulee pääasiassa venäjää. Eikä ihme sillä tämä Viron itäisin kaupunki. Narvajoen toisella puolella on Venäjä. Eräs matkailukohde on Narvan linnassa oleva Narvan museo.

Kohta-Järve (45740)

Kaupunki on perustettu vasta 1946 liittämällä yhteen useita kaivosmieslähiöitä. Kaupunki on pirstaleinen kuntien ja alueiden yhteenlittymä. Kaivosteollisuus on ollut kaupungin pääelinkeino. Turisti voi tutustua  Kohtla-Järven kaivosmuseoon (Kohtla kaevanduspark-Muuseum).

Pärnu  (44198)

Pärnu tunnetaan upeasta hiekkarannasta ja kylpylöistä.  Moni suomalainen on ostanut asunnon Pärnusta. Pärnun nähtävyydet täällä.

Viljandi   ( 20274)

Tallinnasta noin 160 kilometriä etelään sijaitsee kaunis Viljandin kaupunki. Viljadi on mainittu historiankirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1211. Matkalla Viljandissa kannattaa käydä tutustumassa Linnanvuoreen ja siellä sijaitsevaan keskiaikaisen ritarilinnan raunioihin. Heinäkuussa Viljandissa on kansainväliset kansanmusiikkifestivaalit.

Rakvere   (16698)

Rakveressa on pronssinen Tarvas -patsas. Se on baltian suurin eläintä kuvaava patsas. Rakveren vanha linna on vierailemisen arvoinen paikka.

Maardu (16570)

Maardu on kuuluu osana Suur-Tallinnan alueeseen. Maardusta on Tallinnaan matkaa 15 kilometriä. Maardun asukkaat ovat pääasiassa venäjänkielisiä. Kaupunki on nuorekas sillä melkein 1/3 sen asukkaita on lapsia ja nuoria.

Sillamäe  (16567)

Sillamäe perustettiin Neuvostoliiton aikana. Se oli suljettu kaupunki muun muassa ydinvoimamateriaalien jalostamisen (esim. uraanin rikastaminen) vuoksi. Suurin osa kaupungin asukkaista on venäläissiirtolaisten jälkeläisiä.

Kuressaare  (14919)

Saarenmaan pääkaupunki on monien suomalaisten suosima matkakohde ja kylpyläkaupunki.  Kuressaaressa on hyvä hiekkaranta. Kaupungin suosituin matkailunähtävyys on Kuressaaren piispanlinna, jonka vanhimmat osat on rakennettu 1200-luvun loppupuolella. Talinnasta Kuressaareen pääsee myös bussilla.

Võru  (14554)

Võrun kaupunki sijaitsee Kaakkois-Virossa. Võrun kuuluisimpia asukkaita lienevät Friedrich Reinhold Kreutzwald, joka asui Vörussa 1833-1877 ja kirjoitti Viron kansalliseepos Kalevipojan (Kalevipoeg) sekä kymmenottelija Erki Nool.

Valga   (13930)

Valga on Viron ja Latvian  rajakaupunki. Latvian puoleinen osa kaupunkia on Valka. Automatkailija pääsee kaupungista helposti Latviaan. Valgassa voisi käydä katsomassa vaikka Jaanin kirkkoa.

Haapsalu  (11774)

Haapsalu sijaitsee Viron länsirannikolla. Haapsalun tuomiokirkko rakennettiin 1200 -luvulla. Haapsalun tuomiokirkko ja piispanlinnoitus on nähnyt vuosien varrella useita vaiheita, joihin voi tutustua paikallisessa museossa. Haapsalu on myös kylpyläkaupunki.

Jõhvi  (11455)

Jõhvi sijaitsee vanhojen kauppateiden varsilla sekä kahden tärkeän Viron maantien (Tallinna-Narva ja Jõhvi-Tartu) risteyskohdassa Viron itäosissa.

Paide   (9751)

Paide on kaupunki Keski-Virossa lähellä Tallinna-Tartto -maantietä.  Automatkailijan kannattaa ehdottomasti poiketa Paidessa. Paidessa kannattaa vierailla vanhan ritarilinnan raunioilla sekä Paiden kirkossa.

Keila (9386)

Keila sijaitsee vain 26 kilometrin päässä Tallinnasta.  Keilan Mikaelin kirkko on koko Viron pohjoisosan (Harjumaa) suurin keskiaikainen kirkko. Täällä on myös Harjumaan maakuntamuseo. Keilassa on myös kuuluisa Niitväljan golf-kenttä, jossa monet suomalaiset golfarit käyvät pelaamassa.

Kiviõli  (6925)

Kiviõlin kaupunki perustettiin 1922 ja se sai kaupunkioikeudet 1946. Kiviõlin syntymisen taustalla on öljyliuskeen eli palavan kiven löytyminen.  Kiviõli on sanatarkasti suomennettuna kiviöljy. Tämä on yhä tärkeä tuote. Jo kaukaa näkyy Kiviõlin tuhkamäet, jotka ovat syntyneet kaivostoiminnan tuloksena. Kahden tuhkamäen korkeudet ovat 115 ja 109 metriä.

Tapa  (6559)

Tapan kaupunki sijaitsee 80 kilomeeterin päässä Tallinnasta kaakkoon. Tapaan kulkee sekä bussit että junat. Tapa oli tärkeä Neuvostoliiton sotilastukikohta.

Põlva  (6510)

Põlva sijaitsee Viron kaakkoisosassa. Tämän kauniin kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ovat Põlvan linnotus sekä upeat Taevaskojan hiekkakivimuodostelmat. Alkuperäinen Põlvan Maarjan kirkko on rakennettu vuonna 1240.

Jõgeva  (6349)

Jõgevan maakunnan hallinnollinen keskus. Kaupungissa on moottoripyöräilijöiden Jõgevatreff -tapahtuma, jota on vietetty vuodesta 1992. Viime vuonna tapahtumaan osallstui 1500 moottoripyöräilijää.

Kiertoajelu Virossa

Tallinnanmatkat.com suosittelee kiertoajelua Virossa. Viikossa ehdit käydä näissä kaikissa kaupuneissa!

Hengen ravintoa Tallinnan matkailijalle – Tallinnan suomalainen seurakunta


Vantaan Lauri -seurakuntalehdessä oli kirjoitus kahdesta suomalaisesta papista, jotka työskentelevät Tallinnassa. Hannele Päiviö on työskennellyt pappina lähes neljä vuotta Virossa. Markku Päiviö vuoden 2010 alusta.

Hannele Päiviö työskentelee Tallinnan suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana. Markku Päiviö on Virossa turistipappina. Hän selvittää kirkon turistityön mahdollisuuksia Viron kylpyläkaupungeissa. Lisäksi Markku kartoittaa ulkosuomalaistyötä Pietarissa.

Turistityötä tarvitaan siksi, että suomalaisturisteja vierailee paljon myös Pärnussa, Kuressaaressa ja Haapsalussa.

Suomenkieliset jumalanpalvelukset Tallinnassa kello 10

Suomalaisen seurakunnan jumalanpalvelukset on Tallinnan vanhassa kaupungissa Pyhän Mikaelin kirkossa (Rootsi Mihkli kirik, osoite: Rüütli 9) sunnuntaisin kello 10. Jumalanpalveluksen lisäksi varsinkin kauneimmat joululaulut on seurakunnassa suosittu tapahtuma.

Myös monet turistit tulevat suomenkieliseen jumalanpalvelukseen. Hannele Päiviön mukaan tämä kertoo siitä, että ihmiset hakevat Tallinnasta muutakin kuin alkoholia ja halpoja ostoksia.

Tallinnan suomalaisessa seurakunnassa käy myös suomalaisia ryhmiä ja kuoroja, jotka laulavat jumalanpalveluksissa. Myös suomalaiset hääparit viettää täällä häitään. Myös kriisiapua annetaan, sillä turistimatkoilla voi käydä ikäviäkin tapahtumia, sairastumisia tai kuolemantapauksia.

Käy tutustumassa Tallinnan suomenkielisiin jumalanpalveluksiin sunnuntaisin kello 10

Lähteenä käytetty artikkeli:
Vantaan Lauri: Viro on toista maata