Viro maantiedon valossa

Tallinnan matkailijan kannattaa välillä mennä vähän kauemmaksi. Omalla autolla on helppoa ajaa Helsingissä laivaan. Myös Tallinnan läpi on helppo ajaa; ohjeistukset satamasta Narvaan, Pärnuun ja Tarttoon on selvät. Kesällä Viro on aivan ihanteellinen maa omatoimimatkustajalle.

Tässä perustietoa Virosta maantiedon valossa:

Alue: 45 227 km²
Rajaa: yhteensä 1450,2 km, josta rannikkorajaa 768,6 km ja maisemarajaa 681,6 km
Tallinnasta Helsinkiin: 85 km; Riikaan: 310 km; Pietariin: 350 km; Tukholmaan: 375 km
Ilmasto: lauhkea
Sademäärä: 767 mm vuonna 2001
Keskimääräinen päivälämpötila: -7,1°C tammikuussa 2004 ja +16,7°C heinäkuussa 2004

Viron hallinto – lyhyt katsaus

Viron suurlähetystön sivu tarjoaa perustietoa Virosta. Täältä selviää Viron hallitusmuoto ja muut tärkeimmät tiedot. Osa tiedoista on muuttuvia (presidentti, pääministeri). Tässä lyhyt katsaus Viron hallintoon:

Hallitusmuoto: parlamentaarinen demokratia.
Valtionpäämies: Tasavallan Presidentti, jonka valitsee viiden vuoden virkakaudeksi parlamentti, tai parlamentin ja paikallisvaltuustojen jäsenistä muodostettu valiomiehistö, jos yhtäkään ehdokasta ei kannata kolmannellakaan kierroksella 2/3 parlamentista. Nykyinen presidentti on Toomas Hendrik Ilves, hänet valittiin 29.11.2011. Seuraavat presidentinvaalit pidetään syyskuussa 2016.
Hallituksen päämies: pääministeri Andrus Ansip.
Lainsäädäntöelin: yksikamarinen Riigikogu (101 jäsentä), kausi 4 vuotta. Nykyinen, vuorossaan kahdestoista Riigikogu valittiin kansallisilla vaaleilla 6. maaliskuuta 2011. Nykyinen puhemies on Ene Ergma. Seuraavat vaalit pidetään maaliskuussa 2015.
Korkein oikeus: Valtiollinen oikeus (Riigikohus).
Äänioikeus: yleinen ja yhtäläinen äänioikeus yli 18-vuotiaille kansalaisille kansallisissa vaaleissa. Kaikki yli 18-vuotiaat vakinaisesti Virossa asuvat saavat äänestää kolmen vuoden välein pidettävissä paikallisvaaleissa. Seuraavat paikallisvaalit pidetään lokakuussa 2013.
Aluejako: Viro jakautuu viideksitoista maakunnaksi. Virossa on 194 kuntaa ja 33 kaupunkia.

Tilastotietoa Viron väestöstä

Tässä hieman tilastotietoa Viron väestöstä. Viron asukasluku on laskussa. Tänä vuonna Virossa väestönlaskenta ja taas selviää todellinen virolaisten ja muiden kansallisuuksien määrä.

Tässä tilastotietoja virolaisista ja muista Virossa asuvista:

  • Asukasluku: 1.363.800 milliona (marraskuu 2008)
  • Väestöntiheys: 30 asukasta/km²
  • Syntyvyys: 10,7 tuhatta asukasta kohti (2005)
  • Kuolleisuus: 12,9 tuhatta asukasta kohti (2005)
  • Kaupunkilaisväestöä: 69,3 prosenttia (2005)
  • Maalaisväestöä: 30,7 prosenttia (2005)
  • Kansalaisuudet (2. elokuuta 2008):
    Viro – 1.144.600 (83,8% Viron väestöstä)
    Venäjä – 92.600 (6,8%)
    Ukraina – 4920 (0,4%)
    Suomi – 2650 (0,2%)
    Latvia – 1830 (0,1%)
    Liettua – 1510 (0,1%)
    Valkovenäjä – 1390 (0,1%)
    muut yhteensä – 6260 (0,6%)
    kansalaisuudestaan eivät tähän menneessä ole päättäneet – 108.380 (8,0%)*
    *Vuodesta 1992 Viro on myöntanyt kansalaisuuden yli 148.200-lle vailla kansalaisuutta olleelle Viron asukkaalle.

Eckerö Linen passi- ja viisumiohjeet

Tallinna houkuttelee suomalaisia. Satunnainen matkailija pohtii, tarvitaanko matkalla passia. Entä jos matkaseurueessa on joku ulkomaalainen?

Eckerö Line antaa seuraavanlaisia ohjeita:

Passi

Kaikilla Baltian maiden matkoilla tarvitaan voimassaoleva matkustusasiakirja, joko passi tai 1.3.1999 jälkeen myönnetty henkilökortti. Lasten henkilökortti ei käy matkustusasiakirjaksi. Mikäli alle 7-vuotiailla lapsilla ei ole omaa passia, heidät tulee olla merkitty mukana matkustavan vanhemman passiin. 7 vuotta täyttäneet lapset tarvitset oman passin.

Tähän pieni tarkennus. Suomessa uuden passilain mukaan lapsia ei enää merkitä vanhempien passiin. Jos passi on saatu ennen 21.8.2006 ja siinä on lasten nimet merkitty, tämä kelpaa matkustusasiakirjaksi Virossa siihen asti kunnes lapsi täyttää 7 vuotta.

Poliisi voi myöntää alaikäiselle henkilökortin, joka käy matkustusasiakirjana. Henkilökorttiin tarvitaan huoltajien suostumus. Toinen poliisin myöntämä asiakirja on ”Alaikäisen henkilökortti”, jonka voi hakea ilman huoltajien suostumusta. Tämä ei kelpaa matkustusasiakirjana. Alaikäiset saavat myös passin.

Viisumi

Eckerö Line jatkaa:

Viron kanssa viisumivelvollisten maiden kansalaisilla on matkustettaessa Viroon oltava voimassaoleva viisumi. Tämä koskee myös päiväristeilyllä olevia matkustajia.

Jos mukanasi on ulkomaisia vieraita, tarkista viisumiasia, kun varaat matkan. Nettimyymälästä varattaessa ohjelma informoi viisumitarpeesta kansalaisuus-kentän täyttämisen yhteydessä.

Matkustusasiakirjat kuntoon

Eckerö Line vielä muistuttaa, että jos matkustusasiakirjat eivät ole ajan tasalla, matkustaja voidaan käännyttää maasta pois.

Matkustaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että matkustusasiakirjat ovat kunnossa. Mikäli näin ei ole, ja viranomaiset käännyttävät matkustajan takaisin, vastaa hän itse syntyvistä kuluista.

Lue myös: Tarvitaanko Tallinnan matkalla passia?

Tallink Siljan ohje passista

Tässä Tallink Siljan ohje Viroon matkustaville Suomen kansalaisille. Mitä suomalaiset tarvitsevat kuin matkustavat Viroon:

Passi tai kuvallinen, 1.3.1999 jälkeen myönnetty henkilökortti (ei koske väliaikaista henkilökorttia, alaikäiselle ilman huoltajan suostumusta annettua henkilökorttia eikä ulkomaalaiselle myönnettyä henkilökorttia). Huom. Ajokortti ei ole henkilökortti.

Suomen voimassa olevan passilain mukaan lasta ei enää voi merkitä vanhempiensa passiin. Alaikäinen lapsi tarvitsee oman matkustusasiakirjan (passi tai henkilökortti). Kuitenkin vanhat, ennen 21.8.2006 tehtyä passilakimuutosta myönnetyt passit, joihin lapsi voitiin merkitä, ovat hyväksyttäviä matkustusasiakirjoja Virossa siihen asti kunnes lapsi täyttää 7 vuotta.

Tässä tämä on sanottu ytimekkäästi. Ajokortti ei kelpaa matkustusdokumenttina. Tulee hankkia kuvallinen henkilökortti tai passi. Alaikäiset lapset tarvitsevat oman passin tai henkilökortin. Jotkut vanhat passit, joihin lapset on merkitty, saattavat kelvata lasten osalta siihen asti kunnes lapsi täyttää seitsemän vuotta.

7 tärkeää asiaa Tallinnasta kiireiselle lukijalle

Tallinna-tietoa etsivälle Wikipedia on hyvä apuväline. Wikipedian artikkelitkin ovat  joskus liian pitkiä. Tässä 7 asiaa Viron pääkaupungista lyhyessä paketissa

1. Monta nimeä

Tallinnallakin on ollut useita nimiä kuten Reval (saksalainen nimi) ja siitä suomeksi muutettu nimi Rääveli. Vanhassa suomenkielessä ovat esiintyneet myös nimet Kesoniemi ja Keso.

2. Asukakasluku

1.1.2012 kaupungin asukasluku oli 416 144.

3. Värikäs historia

Tallinnaa ovat hallinneet muun muassa tanskalaiset, sakalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset. Nyt valtaa pitää virolaiset.

4. Kaupunginosat

Tallinnassa on 8 kaupunginosaa: Haabersti, Kesklinn, Kristiine, Lasnamägi, Mustamägi, Nõmme, Pirita, Põhja-Tallinn.

5. Nähtävyydet

Vanha kaupunki, museot, kirkot, kaupunginmuuri, tv-torni ja eläintarha.

6. Laulujuhlat

Joka viides vuosi pidetään Laululavalla laulujuhlat. Seuraavat eli 26. laulujuhlat pidetään 4.-6. heinäkuuta 2014.

7. Opiskelu Tallinnassa

Myös suomalaiset opiskelijat ovat löytäneet Viron. Valtiollisia yliopistoja ovat  mm. Tallinnan yliopisto sekä Talinnan teknillinen yliopisto. Suosittu on myös yksityinen Estonian Business School.