Tallinnan ja Viron historian viisi kautta

Viro on joutunut olemaan useain vieraan maan vallan alaisena. Virolaisten rauhaa tulivat ensin häiritseään tanskalaiset, sitten saksalaiset, ruotsalaiset, venäläiset ja lopulta neuvostoliittolaisest.

On pieni ihme, että kaiken tämän keskellä virolaiset ovat onnistuneet säilyttämään kielensä ja kultuurinsa.

Aika ennen 1200-lukua

Rautakaudella Pohjois-Virossa asui heimoyhteisöjä, jotka harjoittivat maanviljelyä ja kalastusta. Pikku hiljaa Pohjois-Viron asukkaat alkoivat käydä kauppaa Itämerellä. Toompean mäelle rakennettiin linna 1100-luvulla. Tämän linnan mainitsee myös arabialainen kartografi Abu Abdallah Muhammad al-Idrisi vuonna 1154 maailmankartassaan. Tämä on vanhin kirjallinen maininta Tallinnasta.

1200-luku: tanskalaiset tulee

Paavi antoi 1200-luvun alussa luvan käännyttää Itämeren pakanakansat ja valloittaa heidän alueensa. Kristinusko oli tosin tullut Viroon jo aiemmin. Tanskan kuningas Valdemar II valoitti Toompean linnoituksen vuonna 1219. Hän rakennutti sen tilalle Tanskan linnan, Tallinnan. Valdemar valloitti koko Pohjois-Viron. Tästä alkoi pitkä vieraan vallan kausi virolaisten historiassa. Vallan keskipisteenä oli Toompean mäki Tallinnassa.

Myös saksalaiset ristiretkeläiset etenivät Viroa päin. Vuonna 1227 saksalainen Kalpaveljesten ritarikunta miehitti Toompean ja alisti valtaansa Tanskan hallitsemat alueet. Paavi määräsi vuonna 1238, että alueet tulee palauttaa takaisin tanskalaisille. Tässä vaiheessa maan hallinto, läänityslaintos oli jo saksalaistunut ja lääninherrat olivat saksalaisia. Hallintavalta säilyi silti tanskalaisilla.

Tallinnan tulevan kehityksen kannalta merkittävää oli se, että Kalpaveljeskunta kutsui 200 kauppiasperhettä muuttaman Toompean mäen juurelle. Tässä olivat kauppakaupungin ensiaskeleet. Seuraavien 700 vuoden aikana balttiansakaksaliset muodostivat johtavan luokan Tallinnassa ja koko Virossa.

Tallinnan kulta-aika 1200-1500 -luvut

Tallinna oli 1200-1500 -luvuilla idän ja lännen välisen kaupan välisatamana. Vuonna 1248 Tanskan kuningas otti Tallinnassa käyttöön Lyypekin lain, mikä tarkoitti että Tallinnasta tuli itsenäinen kaupunkivaltio. Muutama vuosikymmen myöhemmin, vuonna 1284, Tallinna liittyi hansaliittoon. Tuohon aikaan hansaliitolla oli Itämeren kaupan monopoli.

Tallinnan menestys oli taattu Venäjälle suuntautuvan kaupan tärkeänä kohteena. Länsi-Eurooppaan kuljetettiin venäläisiä turkiksia ja vahaa sekä virolaista viljaa ja pellavaa. Länsi-Euroopasta kuljetettiin tekstiilejä, silakkaa, viiniä ja mausteita.

Tallinnan tärkein kauppatavara oli suola, jota jotkut pitivät kultaakin kalliimpana. Tallinnassa suuret suolarahdit vaihtoivat omistajaansa.

Tallinna kasvoi suuresti 1300- ja 1400 -luvuilla. Vuonna 1404 valmistui uusi raatihuone, joka hallitsi Tallinnan elämää ja ulkomaankauppaa.

Tallinna ja Pohjois-Viro myydään saksalaisille

Tallinnassa tapahtui suuri muutos vuonna 1346. Maata hallitsivat virallisesti tanskalaiset. Virolaiset aloittivat laajan Yrjönyön (Jüriöö) kapinan (1343-1345). Kapina epäonnistui, mutta Tanska myi Pohjois-Viron Saksalaiselle ritarikunnalle. Näin koko Viron alue joutui saksalaisten haltuun. Saksalaiset olivat jo aiemmin hallinneet Etelä-Viroa sekä nykyistä Latviaa.

Ruotsin vallan alaisuudessa

Baltiassa oli Liivinmaan sota vuosina 1558-1583. Liivinmaa oli rappeutumassa ja Venäjä, Ruotsi, Puola ja Tanska yrittivät jakaa näitä alueita itselleen.

Tallinna ja Toompean aateliset neuvottelivat ruotsin kanssa antautumissopimuksen vuonna 1561. Sota tosin jatkui Liivinmaalla vielä kaksi vuosikymmentä.

Pohjois-Viro joutui Ruotsin vallan alaisuuteen. Tämä toi mukaan talonpoikien oikeuksien parantumisen. Tarttoon perustettiin yliopisto ja Uusi Testamentti käännettiin viroksi vuonna 1686.

Tallinnassa asiat eivät olleet hyvin. Sodan jälkeiset kulkutaudit ja nälänhätä romahduttivat asukasluvun. Tallinna menetti asemansa Venäjän kaupan porttina. Tallinnan kulta-ajat olivat takana.

Venäjän vallan alaisuudessa (1721-1918)

Suuressa Pohjan Sodassa (1700-1721) Ruotsi ja Venäjä taistelivat Baltian omistuksesta. Vuonna 1710 tsaari Pietari Suuri valloitti ruotsalaisilta Tallinnan. Vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa Viro liitettiin maakuntana Venäjään. Venäjän vallan alaisuudessa virolaiset talonpojat menettivät Ruotsin vallan aikana saamansa oikeudet ja joutuivat samanlaiseen maaorjuuteen kuin muutkin tsaarinajan Venäjän talonpojat.

Viron ensimmäisen itsenäisyyden vuodet (1918-1940)

Virolaisten asemassa tapahtui 1800-luvulla merkittäviä muutoksia. Myös Virossa kansallinen herääminen nousi ja oli vahvimmillaan 1860-1880 -luvuilla.

Pietarin ja Tallinnan välinen junarata valmistui vuonna 1870. Tallinnan teollisuus alkoi kasvaa ja kaupunkiin muutti tuhansia virolaisia ja venäläisiä tehdastyöläisiä.

Viro julistautui itsenäiseksi ensimmäisen maailmansodan melskeissä 24.2.1918. Itsenäisyysjulistuksen jälkeen oli kestettävä vielä puoli vuotta saksalaismiehitystä ja sen jälkeen oli 13 kuukauden vapaustaistelu bolsevikkejä vastaan. Neuvosto-Venäjä tunnusti lopulta vuonna 1920 Tarton rauhassa Viron itsenäisyyden.

Neuvostoliiton aika (1940-1991)

Neuvostoliitto valtasi Viron kesäkuussa 1940. Viro liitettiin yhdeksi neuvostotasavallaksi 21.7.1940. Sodan aikana myös saksalaiset valloittivat Viron. Saksalaismiehitystä kesti kolme vuotta. Vuonna 1944 Neuvostoliitto valtasi Viron itselleen takaisin. Tästä alkoi vaikea vaihe virolaisten elämässä.

Viron toinen itsenäisyyden aika (1991- )

Toivoa itsenäisyydestä alkoi näkyä perestroikan aikan vuosina 1987-1988. Lyhyenä aikana tapahtunut murros johti siihen, että Viron tasavallan korkein neuvosto antoi itsenäisyysjulistuksen 20.8.1991. Viron toisen itsenäisyyden aika alkoi.

Vuonna 2011 Viron uudellen itsenäistymisestä on kulunut 20 vuotta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *